Tallinnan ääniopas ja e-kirja

Tallinnan ääniopas (FIN)

Tämä Tallinnan äänioppaan täysversio sisältää kaikki nähtävyydet (41) ja lisätarinat (11). Kohdenumeroitu kartta sisältyy tiedostopakettiin, jonka voit ladata (PDF-tiedostona).

Malli

Price: €14.90

Tallinnan opas e-kirja (FIN)

Tämä e-kirja tekee sinulle selkoa Tallinnan keskiaikaisen vanhankaupungin nähtävyyksistä, Viron värikkäästä historiasta, virolaisista tavoista ja kansanperinteestä – kammottavia kummitustarinoita ja jännittäviä kaupunkilegendoja unohtamatta. E-kirjassa on 52 tarinaa 171 sivulla ja myös paljon kuvia. Kartan löydät e-kirjan lopulta.

Malli

Price: €9.90

Tallinnan ääniopas ja e-kirja

01 VIRUNPORTTI

Jos olet ihmetellyt, miksi Tallinnaa rakennetaan jatkuvasti niin päättömältä tuntuvalla vauhdilla, tästä tarinasta saat vakuuttavan, mutta pelottavan selityksen. Virunportin ympäriltä tosin on vuosisatojen varrella myös ehditty purkaa monia mielenkiintoisia rakennuksia, muun muassa vankiloina käytettyjä porttitorneja.

02 VANHA TORI

Tallinnan-tuliaiset olivat haluttua tavaraa jo puoli vuosituhatta sitten. Kahdella Riian hopeamarkalla sai tuolloin Vanhalta torilta esimerkiksi 250 kiloa ruista, mutta mitä muuta oli tarjolla? Lisää vaihtoehtoja ja pippurisäkin tarinan kuulet tästä kertomuksesta.

03 ISÄ JA POIKA

Mitä tekee kahdesta komeasta vanhankaupungin talosta isän ja pojan? Entä onko lähistöllä muitakin kivikasvoisia sukulaisia? Kertomus perehdyttää perhesuhteiden lisäksi keskiaikaisiin mieltymyksiin kaupunkitalojen julkisivujen koristelussa.

04 KULLASSEPA-KATU

Luotettavaa korukauppaa jo 700 vuotta – se voisi olla Kullassepa- eli Kultaseppäkadun tunnuslause. Mutta sepät ovat aikojen saatossa takoneet pajoissaan korujen lisäksi paljon muutakin, eivätkä heidän vaimonsakaan ole jääneet toimettomiksi. Mielikuvituksellisen tuotevalikoiman lisäksi tämä tarina antaa osviittaa myös kaupungin raadin käsityöläisille asettamista ankarista vaatimuksista.

05 KYLÄNAVETTA ELI ROSKAVÄEN VANKILA

Jos erehtyi 1300-luvulla solvaamaan pyövelin apulaisen vaimoa, saattoi löytää itsensä telkien takaa Raatihuoneen vierustalta. Tässä tarinassa käydään läpi muitakin yhtä raskaita rikoksia (tiedäkin liikkua varoen kaupungilla yhdeksän jälkeen illalla!) tuomioineen sekä Raatihuoneen takaoven kolkko käyttötarkoitus.

06 RAATIHUONEENTORI

Kuten arvata saattaa, Raatihuoneentori oli Tallinnan kaupunkielämän kuhiseva keskipiste jo keskiajalla. Aukion nykyiset rakennukset olivat enimmäkseen pystyssä jo tuolloin, mutta kenelle ne kuuluivat ja mitä niissä tehtiin? Entä mitä tapahtui torilla vilunkia tehneille kauppiaille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen äänioppaan Raatihuoneentori-esittelystä.

07 RAATIHUONE

Raatihuone on ollut oma kunnioitettava itsensä jo yli 700 vuotta. Moni muu asia on ehtinyt siinä ajassa muuttua perin pohjin kerran jos toisenkin – muun muassa kaupungin hallintokoneisto, jonka kotipaikaksi raatihuone pystytettiin. Tässä tarinassa ei kuitenkaan uppouduta byrokratian saloihin, vaan raatihuoneen itsensä ihmeisiin kellarikerroksen aarrekammiosta torninhuipun Vana Toomas -vartiosotilaaseen.

08 RAADINAPTEEKKI

Raadinapteekki on yksi Euroopan vanhimmista alkuperäisellä paikallaan toimivista apteekeista. Tallinnassa ei vielä 1500-luvulla ollut ainuttakaan lääkäriä, joten kaupunkilaiset kääntyivät vaivoissaan apteekkarien puoleen. Nämä puolestaan lääkitsivät tallinnalaisia muun muassa muumion kappaleilla ja kuivatuilla rupikonnilla. Itse tarinassa lisää keskiaikaisia hoitomuotoja, joiden kokeilemista kotona emme suosittele.

09 RATASKAEVU-KATU

Rataskaevu-kadun vaatimatonta kaivoa ja sinne heiteltyjä kissanraatoja on – ainakin erään tiedon mukaan – kiittäminen siitä, ettei koko Tallinna joutunut tulvaveden valtaan 1800-luvulla. Yhtä varmalla pohjalla lienevät tiedot eräässä kadun talossa joka yö juhlittavista pirun häistä. Omituisten uskomusten ohella tämä tarina sisältää myös havainnollista faktaa arkielämästä keskiajan vessattomassa ja viemärittömässä Tallinnassa.

10 NIGULISTEN KIRKKO

Kun Nigulisten kirkko paloi vuoden 1944 pommituksissa, valtaisia liekkejä ihmeteltiin Helsingissä saakka. Kauppiaiden ja merimiesten kannattaa kuunnella tämä tarina jo senkin vuoksi, että kirkko on omistettu heidän suojeluspyhimykselleen; muitakin varmasti kiinnostavat valitut palat sodan jälkeen kunnostetun rakennuksen mahtavista taideaarteista.

11 KAUPUNGIN TYÖPAJAT ELI MARSTALL

Kaupungin työpajoilla valettiin muun muassa Turun tuomiokirkon kellot. 1500-luvulla valimon tärkeintä tuotantoa olivat kuitenkin tuliaseet. Tuonaikaisia tykkejä käytettäessä ei aina ollut selvää, kumpi on pahemmassa hengenvaarassa – tykkimies vai maalitaulu. Ääniopas kertoo sinulle, millä tavoin valutyön laatu koetettiin varmistaa. Luonnollisesti Rüütli-kadun työpajoilla on myös oma kummitustarinansa, kuten niin monilla vanhan Tallinnan taloilla.

12 UUSI VAIVAISTALO

Uusi vaivaistalo oli jo 1700-luvulla käynyt niin vanhaksi, että se luovutettiin Tallinnan ruotsalaisille kirkoksi. Alkujaan talo perustettiin kaupungin kerjäläisiä ja vanhuksia varten. Vaikkei vähäosaisen elämä keskiaikaisessa kaupungissa varmasti ollut turhan helppoa, niin lihaa, leipää ja olutta kuitenkin riitti: vaurailla kaupunkilaisilla nimittäin oli tapana lähettää juhlistaan jääneet tähteet vähäosaisille.

13 PYÖVELIN TALO

Pyövelin ja hänen perheensä elinoloja ei käy kateeksi. Asuintalo tuli viran puolesta, mutta ammatti oli kaupungin halveksituimpia ja työtehtäviin kuului päiden pudottamisen ohella muun muassa kaupungin käymälöiden tyhjennys. Tarina valaisee myös keskiaikaisen oikeuslaitoksen toimintaperiaatteita ja sen jakamia äärimmäisen julmia rangaistuksia – tiedätkö esimerkiksi, millaisesta rikoksesta joutui teloituspyörään?

14 LÜHIKE JALG

Älä ihmettele, jos harmaakaapuinen munkki tulee nipistelemään sinua Lyhyen jalan porttitornin kulmilla – sama haamu on häiriköinyt siellä monesti ennenkin. Ääniopas kertoo kummallisen kulkijan taustat ja valistaa muista mahdollisesti vastaan tulevista aaveista. Kadun levottoman historian huomioon ottaen ei ole mikään ihme, että kummituslegendojen synnylle on ollut tilausta!

15 TALLITORNI JA NEITSYTTORNI TANSKAN KUNINKAAN PUUTARHASSA

Sekä Tallitorni että Neitsyttorni ovat tunnettuja kummitustorneja. Tallitornissa kummittelevat vanhat vangit, sillä se oli oman aikansa luksusvankila; millä perusteilla näin voi väittää, sen kuulet tästä tarinasta. Niin myös sen, minkä lajin neitosia olivat Neitsyttornin vangit, jotka nykyään kikattavat haamuina vanhoissa tyrmissään.

16 KIEK IN DE KÖK

Kiek in de Kök oli valmistuessaan koko Itämeren alueen vahvin puolustustorni, mutta minkälaisilla työehdoilla sitä aikoinaan 1400-luvulla rakennettiin? Ääniopas valottaa tätä puolta asiasta muutamin havainnollisin esimerkein. Samalla saat tietää, millaista varustusta tykkitornin kuusi kerrosta pitivät vanhoina aikoina sisällään ja mistä ovat peräisin tornin seinistä pilkottavat tykinkuulat.

17 PITKÄ HERMANNI

Pitkän Hermannin tornilla on virolaisille vahva symbolinen merkitys, sillä sen huipulla liehuvasta lipusta on kautta vuosisatojen voinut nähdä, kuka pitää valtaa Virossa. Tarinassa kurkistetaan myös Hermannin kellariin, joka ei ole alkuunkaan yhtä ylevä paikka kuin tornin yläpää, ja ihmetellään tornia nykyään komistavan Viron sinimustavalkoisen lipun erikoista historiaa.

18 TOOMPEAN LINNA

Tallinna on aina ollut kansainvälinen kaupunki, se käy varmasti selväksi jo pikakatsauksesta Toompean hallintopalatsin rakentajiin ja vallanpitäjiin. Jälkensä ovat jättäneet muun muassa tanskalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset – unohtamatta tietenkään virolaisia ja heidän käsittämättömän kokoisia kansallissankareitaan.

19 ALEKSANTERI NEVSKIN KATEDRAALI

Toompean linnaa vastapäätä seisovassa ortodoksikatedraalissa on Viron suurimmat kirkonkellot. Novgorodilaiselle sotapäällikölle omistetun katedraaalin muurit ovat aina olleet herkkiä halkeilemaan, mutta syy ei taidakaan olla kirkonkellojen kuminassa, arkkitehtuurissa tai edes rakennustekniikassa. Mistä oikein on kysymys, sen kuulet tästä tarinasta.

20 TUOMIOKIRKKOKOULU

Koululaitoksen merkitys kasvoi keskiajalla, kun porvaristo velvoitettiin laittamaan poikalapsensa tuomiokirkkokouluun. Ääniopas kertoo koulussa opetetuista seitsemästä vapaasta taiteesta, päivittäisestä lukujärjestyksestä sekä koulutiellä vaanineista vaaroista. Kuulet myös salaperäisistä mustasta ja harmaasta daamista, jotka nykyään vaeltelevat koulun käytävillä oppilaiden sijaan.

21 ja 22 TUOMIOKIRKKO ULKOA JA SISÄLTÄ

Neitsyt Marialle omistettu tuomiokirkko on ollut Tallinnan hengellisen elämän keskus jo kahdeksan vuosisadan ajan. Itse kirkko ei kuitenkaan ole seissyt paikallaan samannäköisenä alusta alkaen, vaan sitä on ehditty korjata, laajentaa ja jälleenrakentaa lukemattomat kerrat esimerkiksi vallanpitäjien vaihtumisen ja tuhoisien tulipalojen seurauksena.
Suuri osa tuomiokirkon lattiasta on katettu ikivanhoilla hautakivillä. Ääniopas auttaa tulkitsemaan kivien symboliikkaa: jos kiveen on esimerkiksi hakattu härän pää, sen alta on saanut viimeisen leposijansa teurastaja. Tarinassa esitellään myös kirkkoon haudattujen mahtimiesten sekä Otto von Thuwen eli Tallinnan don Juanin hautamuistomerkit.

23 STENBOCKIN TALO

Stenbockin talossa kokoontuu nykyään Viron hallitus, mutta aikaisemmin siinä on toiminut muun muassa täysihoitola – eivätkä talon rakentaneet maaorjat ole vieläkään tyystin hylänneet työmaataan. Talon tyylikkäästä sisäpihasta ja sen kulttuuritarjonnasta pääsevät kesäisin nauttimaan kaikki kiinnostuneet.

24 PATKULIN NÄKÖALATASANNE

Tallinnan kenties paras näköalapaikka kaupungin vanhimmassa osassa on oivallinen paikka katsahtaa paitsi kauas Suomenlahdelle, myös Viron pääkaupungin vallanvaihtojen hurjaan historiaan. Värikkyyttä ei liioin puutu Toompeanmäen syntyteorioista – mahtaako kyseessä todella olla kansallissankarin hautakumpu, kuten on väitetty?

25 AATELISPALATSI

Kun hiidenmaalainen rantarosvo ryhtyy rakentamaan kaupunkipalatsia Tallinnaan, talon koristemaalaukset ja -veistokset kattavat kaiken viiniköynnöksistä sikojen ja perhosten kautta elefantteihin eikä rakennuksen ulkoasu häpeä 1500-luvun ranskalaislinnojen rinnalla. Millä tavalla Ungrun kreivi talonrakennusrahansa hankki, siitä tarkemmin tässä tarinassa.

26 PIKK JALG

Keskiajalla pahoja liikenteellisiä ongelmia aiheuttanutta kapeaa, muhkuraista ja jyrkkää katua kannattaa ehdottomasti käydä mittailemassa. Vaelluksen taustatiedoksi ääniopas kertoo Pitkän jalan porttitornista, joka on osoittautunut mitä hyödyllisimmäksi puolustusrakennelmaksi vuosisatojen kuluessa. Ja luonnollisesti Pitkällä jalalla on kummitustarinansa – kulkija on kolme metriä pitkä ja päätön.

27 LAI-KATU JA TALOT 19, 21 JA 23

Nyky-Tallinnan karttaa katsoessa Lai-katu vaikuttaa sijaitsevan aivan vanhankaupungin sydämessä. Tallinnan nuoruuden päivinä katu oli kuitenkin auttamattomasti laitakaupungilla. Ääniopas kertoo, miten tämä näkyi alueen rakentamisessa ja esittelee kolme komeaa rakennusta 1600- ja 1700-luvuilta.

28 LAI-KATU 29

Lai 29:n talon rakennuttanut herra Hueck ei ollut aivan tavallinen tallinnalaiskauppias, sillä hänen laajoihin seurapiireihinsä kuului jopa itse tsaari Pietari Suuri. Tästä tarinasta kuulet, millä tavalla Pietarin jälkien ainakin väitetään näkyvän talon edustalla edelleen, ja voit tutustua keskiaikaisen tallinnalaisen kauppiastalon tyypillisiin tilaratkaisuihin ja sisustukseen.

29 KOLME VELJESTÄ

Oman talon omistaminen oli keskiaikaisessa Tallinnassa tärkeää, sillä se takasi monia etuoikeuksia, joista muut jäivät osattomiksi. Rikkaatkaan eivät silti voineet rakentaa kovin laajalle levittäytyviä asumuksia, koska kaupunkimaa oli jo tuolloin kortilla. Ääniopas kertoo, millä tavoin hyvinvoivat kaupunkilaiset osoittivat rakennuksissa vaurautensa, ja käy läpi rakennusmuodin muutoksia aikojen kuluessa.

30 OLEVISTEN KIRKKO

Kun kirkonrakentaja putosi ristiä kiinnittäessään tornista maahan, hänen suustaan hyppäsi sammakko ja luikerteli käärme. Näin kerrotaan Olevisten kirkon rakentaneesta Olevista, mutta se on vain yksi maailman korkeimman rakennuksen syntyyn liittyvistä lukemattomista legendoista. Muita uskomuksia sekä tietenkin myös kirkon synnyn todellista, mutta yhtä uskomatonta taustaa kuulet tästä tarinasta.

31 HEVOSMYLLY

Minkä ihmeen takia Tallinnaan rakennettiin hevosten pyörittämä mylly keskelle kuivaa maata, vaikka vesi- ja tuulimyllytkin oli keksitty ja yleisesti käytössä? Tallinnan sotaisa historia selittää monta kummalliselta tuntuvaa seikkaa, niin tämänkin. Ja selityksen pukee tiiviisti ja kiinnostavasti sanoiksi – kukas muu kuin ääniopas.

32 PAKSU MARGAREETA

Paksun Margareetan nimi ei kaipaa pitkiä selityksiä, kun on tornin kerran nähnyt. Sen sijaan puolustustornille siunaantuneista lukemattomista käyttötarkoituksista saa hyvinkin ainekset yhtä mehukasta tarinaa varten. Lisämausteeksi ääniopas heittää selonteon keskiaikaisista papukaijanammuntakilpailuista, jotka käytiin tornin vierustalla.

33 KOLME SISARTA

Kolme goottilaista sisarta on seissyt järkkymättä paikallaan reilusti yli 500 vuotta. Talot olivat oman aikansa radikaaleja nuoria, sillä niissä käytettiin suorastaan mullistavia pohjaratkaisuja. Rakennuksia on luonnollisesti ehditty uusia ja ehostaa läpikotaisin moneen otteeseen, mutta niissä on myös säilynyt kiinnostavia yksityiskohtia vuosisatojen takaa.

34 MUSTAPÄIDEN VELJESKUNTA

Mustapäät olivat naimattomia ja rikkaita kauppiaita, joiden järjestämiä juhlia pidettiin Tallinnan parhaina. Esimerkiksi joulujuhlat kestivät kolmesta neljään viikkoa. Ääniopas kertoo lähemmin juhlien ohjelmasta sekä pitopaikasta eli veljeskunnan talosta, järjestön tiukoista jäsenyysehdoista ja eksoottisesta suojeluspyhimyksestä, tummaihoisesta Pyhästä Mauritiuksesta.

35 OLEVISTEN KILTA

Miksi alun perin hengellisestä killasta kehkeytyi teurastajien, turkkureiden, tynnyrintekijöiden ja muiden vähempiarvoisina pidettyjen ammattikuntien etujärjestö? Selityksen, samoin kuin komean kiltatalon värikkäät vaiheet, kuulet tästä tarinasta.

36 KANUTIN KILTA

Killat olivat keskiajalla kauppiaiden ja käsityöläisten ammattijärjestöjä. Kanutin kilta oli alkujaan hyvin pieni käsityöläisyhdistys, joka nousi kukoistukseensa 1500-luvulla. Ääniopas perehdyttää sinut Tallinnan kiltojen ja niitä vaatimattomampien ammattijärjestöjen eli tsunftien historiaan ja toimintatapoihin, kuten kisällien vaimokandidaattien kelpoisuusvaatimuksiin.

37 SUURI KILTA

Suuri kilta oli keskiajalla Tallinnan vaikutusvaltaisin kauppiasjärjestö, jonka jäsenistöstä valittiin niin pormestarit kuin raatimiehetkin. Mahtijärjestöllä täytyi tietenkin olla arvonsa mukainen päämaja – ja niinpä Suuren killan hulppeassa viisikerroksisessa talossa oli paitsi upeat juhlatilat, myös oma putka liian riehakkaiksi intoutuneita juhlijoita varten.

38 JA 39 PYHÄN HENGEN KIRKKO ULKOA JA SISÄLTÄ

Tallinnalaiset ovat tarkastaneet aikansa Pyhän Hengen kirkon koristeellisesta seinäkellosta 1600-luvulta lähtien. Tornissa kumissut kirkonkello oli vielä parisataa vuotta ajannäyttäjääkin vanhempi, mutta sen kävi uuden vuosituhantemme alussa kalpaten. Vielä vanhempaa ja vielä uudempaa historiaa sekä paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia kuulet valitsemalla tämän tarinan.Pyhän Hengen kirkon rikasta ja omalaatuista sisäkoristelua voi toki ihastella pitkään ilman taustatietojakin, mutta Äänioppaan avulla saat siitä enemmän irti. Vai osaatko arvata, mitä tekee kirkon seinustalla mies, joka näyttää roikkuvan puukorissa maan ja taivaan välissä – ja miksi koko kaupunki nauraa hänelle?

40 SAIAKANG

Saikang tarkoittaa suomeksi Pullakujaa, eikä lyhyt ja kapoinen kävelykatu tietenkään ole saanut sattumalta tällaista nimeä. Usko tai älä, muutaman askeleen varrelle on parhaimmillaan mahtunut kahdeksan leipäkauppaa. Tästä tarinasta selviää muun muassa, mitkä olivat konditorioiden hittituotteita puoli vuosituhatta sitten ja kuinka laadunvalvonnasta tuolloin huolehdittiin.

41 DOMINIKAANILUOSTARI

Dominikaanit eli mustat veljet olivat kerjäläismunkisto, jonka toiminnan kohteena olivat erityisesti vähävaraiset. Dominikaanien toimintaa puolestaan tukivat kaupungin raharikkaat, ja tästä tarinasta kuulet, kuinka globaalilla tavalla luostari ja munkit pyrkivät korvaamaan äveriäille kauppiaille näiden hulppeat lahjoitukset.

42 VIRON LIPPU, VAAKUNA JA KANSALLISLAULU

Kansallislaulujemme samanlaisuus on kaikille tuttu juttu, mutta vain harva osaa kertoa, mistä se alun alkujaan johtuu. Yksinkertaistettu vastaus on: kahden herran kirjeenvaihdosta! Ääniopas selvittää asian hieman perusteellisemmin. Entä oletko tullut ajatelleeksi, miksi sekä Viron että Suomen vaakunassa on luonnossamme harvemmin liikkuvia kissapetoja?

43 NAAPUREIDENSA HIMOAMA TALLINNA

Se ei ole mies eikä mikään, joka ei ole käynyt Riiassa ja Räävelissä, väittää vanha suomalainen sanonta. Mutta pitäisikö samalla reissulla käydä myös Kesoniemellä, vai onko tässä kysymys rakkaan lapsen monista nimistä? Houkuttelevalla paikalla sijaitsevalla Tallinnalla on ollut monta isäntää, vielä useampia isännäksi halunneita ja heidän perujaan myös kunnioitettava liuta nimiä. Näistä kaikista raportoi sinulle Ääniopas.

44 KAUPUNGINMUURISTA JA KAUPUNGIN RAJOISTA

Kaupunginrajat olivat keskiajalla pyhät. Joka niitä rikkoi – esimerkiksi katkaisemalla rajapuun oksan – saattoi joutua jumalantuomiolle eli tulikokeeseen, vesikokeeseen tai kaksintaisteluun, joiden toteuttamismuodot kuulostavat nykyihmisen korviin varsin brutaaleilta. Äänioppaalla on toki kerrottavanaan myös leppoisampaa tarinaa kaupunginmuurin kehitysvaiheista.

45 RAADIN SÄÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

Jos 1300-luvulla kutsui häihin yli 60 vierasta, saattoi joutua pulittamaan kaupungin raadille kolmen hyvän hevosen hintaa vastaavat sakot, huikentelevaisuus kun oli tuolloin ankarasti kielletty. Tässä tarinassa käydään läpi koko joukko muitakin lähes kaikkivoivan raadin säätämiä määräyksiä – joista osa muuten oli luomassa perustaa nykyaikaiselle kuluttajansuojalle!

46 TULKOON VALKEUS!

Oletko koskaan miettinyt, kuinka vanhan Tallinnan kapeilla ja muhkuraisilla kaduilla liikuttiin pimeään aikaan ennen nykyaikaisten valaistusjärjestelmien keksimistä? Päreitä käytettiin paljon – ja kuinka ollakaan, ne määrättiin pian verolle. Katuvalaistuksen kehityskaaren sähkövalopylväisiin saakka kuulet tästä tarinasta.

47 VÕLLAMÄGI

Võllamägi eli Hirsimäki, nimensä mukaisesti kuolemantuomioiden täytäntöönpanopaikka, sijaitsee jonkin matkaa vanhankaupungin ulkopuolella. Toisinaan tuomitut joutuivat kohtaamaan maallisen tiensä pään jo keskustassa. Äänioppaalla on kerrottavaa molemmista paikoista sekä orjan asemaan alistettujen talonpoikien mahdollisuuksista päästä isäntiensä hirmuvallasta.

48 YRJÖNYÖN KAPINA

Virolaiset talonpojat olivat 1300-luvun puolimaissa saaneet niin tarpeekseen surkeista elinoloistaan, että nousivat laajaan ja hyvin organisoituun kansannousuun kartanonherroja ja vasalleja vastaan. Kapina kesti pari vuotta ja talonpoikien uskoa menestykseen vahvisti tieto Suomesta millä hetkellä tahansa apuun saapuvista lisäjoukoista. Mutta kuinkas sitten kävikään, sen kuulet tästä tarinasta.

49 VIROLAISEN KEITTIÖN IHMEITÄ

Mitä oikeastaan on virolainen ruoka? Yksinkertaiseen kysymykseen ei ole olemassa yksinkertaista vastausta. On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka selvästi virolainen ruokakulttuuri eroaa esimerkiksi suomalaisesta, vaikkei maantieteellistä etäisyyttä ole nimeksikään. Kama on yksi kokeilemisen arvoisista virolaisherkuista, joilla Ääniopas rohkaisee herkuttelemaan Tallinnan-matkalla.

50 VUOTUISET JUHLAPÄIVÄT

Joulua ja juhannusta juhlitaan Virossa yhtä innokkaasti kuin Suomessa. Juhlintatavoissa sen sijaan on monenlaisia eroja: joululomalla vastaasi tulevat pääsiäisnoidilta näyttäviä kulkijat eivät ole erehtyneet kuukaudesta eikä vimmattua kokon yli loikkimista pikkutunneilla voi laittaa pelkästään jussin juhlijoiden humalatilan piikkiin. Itse tarinassa paljon lisää tietoa unohtuneista, elävistä ja elvytetyistä juhlatavoista.

51 YÖ JA PÄIVÄ ELI VIRON USKOMATON KEHITYS

Tämän päivän Tallinnan kiihkeää vilskettä katsellessa on vaikea uskoa, että vielä 1990-luvun alussa kauppojen hyllyt ammottivat tyhjyyttään, tulitikkukiintiö oli viisi rasiaa kolmessa kuukaudessa ja ihmiset joutuivat jonottamaan tuntikausia jopa leipää. Äänioppaan uskomattomat muistelmat vievät sinut hetkeksi lähihistoriaan, joka tuntuu kaukaiselta kuin keskiaika.

52 VITSEJÄ VIROLAISISTA JA VÄHÄN MUISTAKIN

Virolaiset nauravat mielellään naapureilleen, kuten varmaankin kaikki maailman kansat – toisin sanoen Äänioppaalla riittää kerrottavaa poroista, pekoista, nelijalkaisista ystävistä… siis suomalaisista. Mutta virolaisetpa osaavat nauraa harvinaisen makeasti myös itselleen, ja neuvostoaikana huumorista tuli suorastaan henkinen elinehto.

Tallinnan ääniopas (FIN)

Tämä Tallinnan äänioppaan täysversio sisältää kaikki nähtävyydet (41) ja lisätarinat (11). Kohdenumeroitu kartta sisältyy tiedostopakettiin, jonka voit ladata (PDF-tiedostona).

Malli

Price: €14.90

Tallinnan opas e-kirja (FIN)

Price: €9.90